keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Yllättävä piparjuuri

Aina niin inspiroivan Jauhot suussa- blogin resepti piparjuurella maustetulle kanttarellipiirakalle on laitettava tännekin muistiin. Tämä oli kyllä jo toinen syksy, kun muistin tätä herkkua tehdä ilma muistutustakin. On meinaa hyvää.



Käytiin mökillä sienessä ja sieltä tutusta paikasta löytyi taas kopallinen kultaa. Niin siistejä ja somia!




Suolainen piiraspohja

Riittää yhteen isoon vuokaan.

200 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
100 g kylmää voita
1 kananmuna
2 tl kylmää vettä

Sekoita jauhot ja suola. Nypi voi jauhoihin. Lisää muna ja vesi ja sekoita tasaiseksi.
Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Täyte

500 g kanttarelleja
voita
1 sipuli
suolaa
pippuria

1,5 prk Cantadou-piparjuurituorejuustoa
2 dl kermaa
3 kananmunaa
suolaa
pippuria
päälle ruohosipulia

Leikkaa hyvin putsatut kanttarellit pieniksi paloiksi ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia pannulla voissa ja lisää sienet ja mausteet. Kaada sieniseos piiraspohjan päälle.

Sekoita tuorejuustoon muut täytteen ainekset ja maista. Kaada täyte sieniseoksen päälle ja ripottele pinnalle vielä ruohosipulia.

Paista 225 C asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja asettua ennen leikkaamista.




Päärynöistä piiraaksi




Tätä frangipaani-asiaa olen pohdiskellut tässä jo tovin. Eli mikä sen oikeaoppinen suomenkielinen nimi on? Gordon Ramsayn kirjassa: "Sunnuntairuokaa ja muita herkullisia reseptejä" lukee, että frangipaani. Jos tekee Google-haun saa tulokseksi: "Näytetään tulokset haulla frangipane". Täytyy jatkaa tutkimustyötä.

Asiaan siis. Tehtiin viime syksynä Gordonin ohjeistuksen mukaista viikuna-frangipaanitorttua ja tykästyttiin kovin täytteen mantelisuuteen ja maukkauteen. Nyttemmin olen soveltanut samaa täytettä mantelimurotaikina pohajisiin päärynäpiiraisiin.

Päärynät on saatu Hempan vanhempien puusta ja keitelty vanilja-kanelisiirapissa pehmeiksi ja maukkaiksi, jota ne ei todellakaan ennen keittämistä olleet. Siirapissa keittely on siis vapaaehtoista, jos löydät oikein makeita ja kypsiä päärynöitä voit jättää sen tekemättä.



Pohjataikina on mun ihan lemppari ja resepti löytyykin jo blogista täältä. Tuosta määrästä taikinaa tein yhden ison pyöreän sitruunapiirakan ja kaksi näitä pitkiä suorakaiteen muotoisia päärynäversioita. Teen taikinan, annan sen levätä ja leikkaan neljään osaan pakkaseen.Sitten, kun tarvitsen taikinaa voi sitä ottaa tarvittavan palan kerrallaa ja sulaa pöydällä tosi nopsaa.



Pohja

Mantelimurotaikina
Kauli pohja käyttämäsi vuuan kokoiseksi ja painele se hyvin reunoille. Vuoraa foliolla ja täytä kuivaherneillä tai riisillä ja paista 200C noin 15 min kunnes reunat ovat hieman ruskistuneet. Pohja kypsyy vielä lisää täytteen kanssa.

Päärynät

1 kg päärynöitä kuorittuna, puolitettuna ja siemenkodat yms. poistettuna
1 l vettä
5 dl sokeria
1 halkaistu vaniljatanko
2 kanelitankoa

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja keitä kunnes päärynät ovat pehmenneet, mutta eivät vielä hajoa. Kaada kuumana säilöntäpurkkiin ja sulje kansi tiiviisti. Säilytä jääkaapissa.

Frangipaanitäyte

100 g huoneenlämpöistä voita
100 g tomusokeria
1 iso kananmuna
100 g mantelijauhetta tai rouhittuja manteleita
25 g vehnäjauhoa

Tee täyte sillä aikaa kun piiraspohja on uunissa. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti sekoittaen. Kääntele joukkoon lopuksi manteli- ja vehnäjauho. Anna seistä noin 5 minuuttia ja täytä hieman jäähtynyt muropohja täytteellä.
Asettele pinnalle päärynän puolikkaat ja paista 200C uunissa kunnes frangipaani on kauniin kullan ruskea, noin 15 min.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Haaveiden täyttymys




Oli päästä tekemään tämä piirakka. Toki olisin koska tahansa aikaisemminkin voinut tämän pyöräyttää, mutta aika ei oikein aikaisemmin ollut sopiva.

Olen siis jo kauan haaveillut tekeväni aidon ämerikkalaisen Apple Pien ja vihdoin osui kohdalle sekä kiinostava resepti, että sopiva vuoka.

Leppoisasta maalaiselämästä kirjoitteleva Kivistössä blogi julkaisi tämän houkuttelevan reseptin ja koska se sisälsi Hempan lempi yhdistelmän, rommi-rusina, oli homma reseptin osalta selvä. Respetissä taitaa olla ranskalaistakin vivahdetta jos oikein ymmärsin.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin piirasvuoka. Etsin sopivaa ja mieleistä vuokaa muutamastakin paikasta, mutta kun en halunnut punaista olivat vaihtoehdot vähissä. Päädyinkin tuollaiseen enemmän yleishyödylliseen lasivuokaan ja ostan aidon  piirasvuuan sitten, kun sopiva eteen sattuu.

Lopputulos oli kyllä juuri sellainen kun toivottiinkin. Sopivan murea ja maukas kuori yhdistettynä mehevään ja   vielä vähän hapokkaaseen täytteeseen. Palat leikkantuivat hyvin ja lähtivät vuuasta, vaikka unohdin voidella sen. Seuraavalla kerralla teen nätimmät viillot kuoreen.


Rommirusina-omenapiiras

Täyte:
1½ dl sultanarusinoita
½ dl tummaa rommia

1 kg omenoita (kiinteitä ja hapokkaita)
1 dl ruokosokeria
½ dl vaahterasiirappia
½ vaniljatangon siemenet tai vaniljasokeria
½ tl kanelia
½ dl perunajauhoja

Pohja & kuori:
230 g voita
6,25 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
1 tl suolaa
5 rkl jääkylmää vettä

1 muna
3 rkl maitoa

Laita rusinat ja rommi pieneen kippoon marinoitumaan yön yli.

Tee seuraavaksi taikina, sillä sen pitää myös odotella jääkaapissa vuoroaan ainakin tunnin. Sekoita suola ja sokeri jauhoihin. Paloittele jääkaappikylmä voi kuutioiksi ja lisää jauhoihin. Hiero voi jauhoihin sormenpäillä tai tällä, jota allekirjoittanut käyttää, tai vaikka yleiskoneen leikkuuterällä. 
Sekoita jääkylmä vesi nopeasti joukkoon ja tee taikinasta kaksi taikinapihviä. Kääri taikinapiffit kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori ja paloittele omenat suurehkoiksi lohkoiksi. Sekoita rommirusinat, sokeri, siirappi, mausteet ja perunajauhot ja lisää omenoiden sekaan. Pyörittele seos hyvin sekaisin. Voitele piirasavuoka jos muistat.

Kauli toisesta taikinapihvistä pyörylä, jolla saat tehtyä piirakan pohjan ja reunat. Nosta pyörylä kaulimen avulla vuokaan ja painele tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan. Kauli toinen taikinapihvi kanneksi ja leikkaa siihen muutama höyryaukko. Nosta tämäkin pyörylä kaulinta apuna käyttäen piirakan päälle ja nipistele reunat hyvin kiinni. Jos taikinaa jää yli voit rullailla sen pitkiksi naruiksi joilla koristat saumakohdat "rypyttyäen". Vatkaa muna ja maito kevyesti ja voitele piirakan kansi seoksella, jota jää kyllä aika paljon yli.

Paista piirakkaa noin 45 minuuttia. Suojaa kansi foliolla, jos se saa liikaa väriä. Omenoiden tulisi olla aikas pehmeitä, mutta säilyä vielä ehjinä. Voit kokeilla tätä höyryaukoista. Anna piirakan jäähtyä ja tarjoa vaniljakastikkeen, -jäätelön tai -kermavaahdon kera.

Ei ollut yhtään huonoa pelkän teenkään kaverina.